ihana tuokio itseni kanssa

16.4.2019

Norlininpuisto - Vääksy

💗 💗 💗 💗

Aamulla viekussa

Tämännäköistä väkeä oli aamulla vieressä kun heräsin. Toisella naama mutrulla ja toinen ihan selvästi hymyilee nukkuessaan.
No, onneksi fiilikset on balanssissa  😊

3. Tammikuuta 2019

Päivän sydän löytyi lähempää kuin osasin aavistaakaan - aamiaislautaselta.

Hymyhän siitä pienoisen hämmästyksen jälkeen muotoutui huulilleni ja ajatukset keveni tulevasta päivästä.
Ei tuo pakkasmittarin -12 pakkasastetta sekä hyytävän näköinen ilma ulkona enää suuremmin haitannut.

Sydämeeni sain lämpimän muistutuksen siitä, että tuo sydän oli juuri minulle "lähetetty" ja minulle tarkoitettu 💜

2. tammikuuta 2019

On lunta tulvillaan

Viimeöinen myrsky toi tullessaan kylmän viiman ja lunta ihan kiitettävästi.
Aamulla pääsi heti rämpimään nilkat lumessa lintujen ruokintapaikalle.

Iltapäivästä kävimme Lahdessa ostoksilla.  Pandolle taas hankittiin niitä hänelle sopivia ruokalihoja sekä pureskeluherkkuja sekä linnuille oma satsi ruokaa.

Yläkerran hämyssä pidin oman pienen joogasession. 
Toivoisin voivani hiljentyä  joka päivä tuokioksi  joogaamaan, joko aikaisin aamulla tai sitten illalla. Myös meditoimaan haluaisin oppia ja pienin "askelin"pyrinkin sitä harjoittamaan mahdollisuuksien mukaan päivittäin.

Toiveenani on löytää sisäinen rauha ja oppia jotain uutta tästä meidän universumistamme 💜

Valoa aamuun

Lintulaudalla

Tanssahtelua lintulaudalla.

Pahimmat pakkasen on toistaiseksi väistyneet,
mutta nälkä on linnuilla edelleen.

18. päivä kohti joulua

Aikaiset vieraat.

Kävin ruokkimassa linnut, ennen kuin päästän koirat pihalle aamupissalle.
Nyt kun on pumpulinen lumipeite pihalla, niin näkee aikaiset vierailijat.

Jo vuosia on pihamme läpi kulkenut kissa toiselle tontille. Jäljet alkaa portilta, kulkee talon seinää pitkin aidan reunasta pihan perimmäiseen nurkkaan. Loikkaus aidan yli ja hän on poistunut pihaltamme.

Ja koiramme on vauhkona, pisulle meno unohtuu kun nenät maata raahaten kolmikko nuuhkii tontin vierailijat. Onneksi eivät hyppää aidan yli jälkien perään.
Ja tämä toimitus toistuu joka ikinen aamu.
En tiedä onko kyseinen katti palaamassa yöjuoksulta kotiin, vai matkalla päivätansseihin - meidän tontin läpi hän jokatapauksessa oikaisee.

Pihalla näkyi myös lukuisia hiirenjälkiä lintujen ruokintapaikalla.

15. päivä kohti joulua

Kynttilänvalo ja kuppi kuumaa teetä.

Voimaannuttava tuokio,
kun voi aamulla rauhassa yksin kerätä tarvittavat energiat tälle päivälle.

8. päivä kohti joulua

Saimme taas lunta valaisemaan maailmaa.
Tosin se saattaa jo huomenna olla sulanut, sen verran märkää se on
- mutta tänään luonto oli puhtaan valkoinen.

Meillä oli iltapäivästä siskontytön kanssa kiva yhteinen tapahtuma.
Vääksyn joogasalingissa oli Yinjoogaa Emilia Kujalan ohjaamana.
Sen vuoksi minulla oli toiveena parantua ja  aika hyvin mä sen 2,5 tuntia jaksoinkin, mitä nyt välillä sain yskänpuuskia - mutta hyvää se teki jäykistyneille jäsenilleni.

Kyseessä oli siis sellaista hidasta venyttelyä.

Tämä tapahtuma kestää kaksi päivää ja huomenna mukaani tulee eräs ystäväni.

4. päivä kohti joulua

Ajattelin tätä joulukuun juttuasiaa sillä talalla, että olisin joka päivä lisännyt
kuvan  joulun ajan valolähteestä tai joulukoristeesta,
Ei se kyllä taida onnistua.

Meillä kun on ollut tätä taloremonttia pätkittäin, niin suurinosa tavaroistamme,
ennenkaikkea kaikki koristeet on vielä laatikoissa.

Pihasaunan kammari ja pukuhuone on kaoottisessa kunnossa.

Kovin helposti tuolta ei mitään tähdellistä löydä, etenkään joulukoristeita.

Jotenkin pitäisi ehtiä saada siivottua, sillä joulu ei ole mitään ilman saunaa.

Kunhan mä tästä taudista paranen, niin pistän hihat heilumaan.

Tälläinen kolmen tuikun kynttelikkö oli näkyvillä kirpparitavaroiden joukossa,

Olin yrittänyt myydä sitä 5 eurolla tuloksetta joten tuo saa jäädä kotiin.

Itseasiassa tuo on ainoa paikka missä kynttilät voi palaa ilman, että koirat polttaa viiksikarvoja.

Huomenna jos on terveempi olo, yritän mennä penkomaan tavaroita.

3.päivä kohti joulua

Aamulla kello herätti jo aikaisin.

Teevesi kiehumaan, sytytin kynttilän ja laitoin villasukat jalkaan.
Se tapa taitaa olla minun pyhä kolminaisuus - tykkään aamuista jolloin saan hiljaisuudessa virittäytyä uuteen päivään.  Tosin parin viikon aikana aamun kohokohta on se, että juon jotain lämmintä ja saan ilman kulkemaan nenän ja suun kautta - tää räkätauti alkaa käydä hermoille.

Tasan 8.00 soitin terveysasemalle ja sain jo aamupäiväksi ajan ensin hoitajalle, joka otti verikokeella tulehdusarvot sekä mittasi kuumeen.
Sen jäkeen pääsin suoraan omalääkärille.
Meillä täällä Asikkalassa toimii kiitettävästi tuo terveydenhuolto verrattuna stadin toimintaan.

Lääkärillä on aina aikaa jutella potilaan kanssa, vaikka joutuvatkin pitämään aikatauluista kiinni ihan niinkuin muuallakin.
Ja apteekkikäyntihän siitä tuli sekä kahdeksan päivän vahva antibioottikuuri.

Näillä mennään nyt sitten tämä viikko ...

Illalla saimme vielä Villa Urpulaan kevyt lumisade.
Käytin pimut illan pimetessä pihapissalla ja nautin lyhyestä ulkoilutuokiosta.

Olen muutaman päivän pidättäytynyt koiralenkeistä, mies on ne hoitanut sillä todellakaan en olisi portilta pidemmälle jaksanut kävellä ilman pyörtymistä.

Tosi nopeasti kunto heikkenee tällaisen räkätaudin seurauksena.

No nyt on eka antibiootti otettu ja rukoillen toivon sen alkavan tehoamaan nopeasti,
sillä mun on pakko parantua viikonlopuksi ...

Helmikuun ekana

Päivän tapahtumat nopiasti

AAmusta jo kipakka pakkanen kun saavuin suvun vanhuksen luokse.

 Kurvasimme hänen kanssa Vääksyn Tk.n voinnin tarkasteluun
ja istahdimme myös kahvioon pullakahveille.

Iltapäivästä pariksi tunniksi kotiin
ja takaisin mvanhuksen luokse aterian tekoon.
Tällä kertaa mukaan otin Selkiksen ja hän matkasi etupenkillä koirien turvavöissä.  Tässä vaiheessa oli jo lumipyry alkanut.   Tänään syötiin pannulla paistettua kuhavilettä perunan ja kastikkeen kera. Selkiksellekin riitti kalasta pala. Jos saa kehua omia sörsseleitä, niin tästä sapuskasta tykkäsin kovasti ja tyhjeni se lautanen vanhuksellakin 😉

 Kotiin saapuessamme oli jo pimeää, lisäksi koko iltapäivän oli pyryttänyt lunta niin kovin, että en meinannut saada kotiporttia auki.

Autosta noustua ulos huomasin konepellillä sulaneen kohdan - sydämen muotoisen.
Niin, tänään oli kiva päivä . . . rankka, kun piti herätä aikaisin ja ravata edestakaisin, MUTTA meillä on vanhuksen kanssa aina mukavaa.  Ja toiseksi, miksi en häntä auttaisi - ei hänellä ole ketään muita auttamassa kuin mieheni ja minä.

Protskujauheesta herkkua

Suklaa loppu ja teki mieli jotain herkkua.
Nopealla pohdinnalla päädyin sekoittamaan keskenään 3 pientä (jo tummunutta) banaania,  2 Aittolahden munatilan munaa, 0,5dl  gluteenittomia kaurajauhoja (päiväys menossa vanhaksi) sekä iso ripaus vaniljan makuista proteiinijauhoja  -  ja pannulle paistumaan kirnuvoissa.

Ps. Nautitaan valiljakastikkeen ja suklaakahvin kera 😊  

aamun herkkuhetki

lauantaina 6.1.2018

Aamulla kahvituokio Robert Paulig´n kanssa.

Poika toi jouluna äidille hansfree-kuulokkeen ja
tarkoin harkiten ostetun kahvin 

- SUKLAA Coffeen ja tykkäsin kovasti.
Mielenkiintoinen makuyhdistelmä ja innostaa tutkimaan Rogertin muutkin makukahvit.

vuoden eka yö ja päivä

Vuosi 2018
on alkanut meillä Urpulassa suhteellisen rauhallisesti.
Koirat oli loppupeleissä yllättävän rauhallisia vaikka naapuri räiskytteli valotaidetta ilmaan ihan meidän olohuoneen ikkunan lähellä. 

 

Saimme olla siis aitiopaikalla  "ihastelemassa"  kun tyypit polttivat rahaa taivaan tuuliin.

Aamulla oli suojakeli ja lunta vielä ihan reilusti maassa

ja iltapäivästä sitä satoi lisää.

Oltiin poltettu jouluna kaikki ulkoroihut, eikä eilen kaupassa ollut enää yhtään roihuja myytävänä,

keksi ukkokulta laittaa käytetyistä muisto(hauta)kynttilöistä suoja kynttilöille.

Saatiin niistä kiva kynttiläkuja talolta portille.

Aamulla oli kivoja linnunjälkiä vieläkin palavan kynttilän ympärillä.

Mielikuvituksissani näin pienten lintujen värjöttävän kynttilöiden ympärillä lämmittelemässä . . . 

😃😃😃

Anteeksi naapurit

tapaninpäivä 2017

Eilen illalla se taas alkoi
ja jatkui koko yön - lumisade.
Ukkokulta joutui aamutuimaan auraamaan lumilingolla pihan

että pääsisi lähtemään töihin,

. . . niin, kaikilla ei ole mahdollisuutta loikoilla kaikkia pyhäpäiviä.

Anteeksi naapurit, jos heräsitte lumilingon pörinään.

Kinkkurulla uuniin.

Kello 07.00 - villa Urpulassa vielä hiljaista, ympäri huonetta  kuuluu vain rauhallista tuhinaan. Vain keittiöstä kuuluu hiljaista ääntä kun  pieni kinkkurulla tuleville matkalaisille sujahtaa uuniin ja emäntä sipsuttelee toviksi takaisin sänkyyn silmiä lepuuttamaan.

❤ Rauhallista aattoaamua kaikille maailman ihmisille ja eläimille ❤

Suomalaisen musiikin päivä

Vielä näin aamupäivällä ainakin meillä on maa valkoisena.

Eilen iltainen lumipyry jatkui pitkälle aamuyön puolelle

ja aura-autokin sai kolattua sopivasti kokkareet portin eteen kolattavaksi.

Ilmassa on sadetihkua, mutts ei ne ehdi sulaa, ennen kuin lähden autolla liikenteeseen.

Aamujumpasta käy märän lumen kolaaminen.

Kompostorikin oli huomaamattani ehtinyt jäähtyä kun aamulla kävin sitä ruokkimassa.

Jäähtyminen johtui siitä kun jäte on jo maatunut
ja olisi pitänyt ajoissa tyhjentää sieltä osa pois jälkikompostoitumaan toiseen paikkaa.

No tietää mikä homma on viikonloppuna edessä. . .

 jälkeen taas kompostori alkaa lämpenemään uudestaan.

ei oo reiluu

sunnuntaiaamun järkytys

syyllisen jälki

uhrin jäljet 

murhapaikka

Ei ole reilua,

että piha muuttuu veriseksi taistelutantereeksi.

Ei ole reiluu hyökätä ruokintapaikalla

viattoman uhrin kimppuun.

Ei taajama-alueella saisi pitää kissoja vapaina

- vähemmästäkin sitä voi muuttua kissojen vihaajaksi.

Aamun ensimmäinen

Oikea makujen kirjo - vaniljatee, lohimuffinssi ja smoothie, missä on mantelimaitoon lisättynä hunaja, inkivääri, muna, kaurahiutaleita, päärynä, puolikas banaani, mustikoita ja vadelmia.  Nautitaan hiljaisuudessa kynttilän valossa. Kyllä se päivä tästä käyntiin lähtee.

Kahvin aika on vasta sen jälkeen kun linnut on ruokittu ja koirat pihapissatetti.