Helmikuun ekana

Päivän tapahtumat nopiasti

AAmusta jo kipakka pakkanen kun saavuin suvun vanhuksen luokse.

 Kurvasimme hänen kanssa Vääksyn Tk.n voinnin tarkasteluun
ja istahdimme myös kahvioon pullakahveille.

Iltapäivästä pariksi tunniksi kotiin
ja takaisin mvanhuksen luokse aterian tekoon.
Tällä kertaa mukaan otin Selkiksen ja hän matkasi etupenkillä koirien turvavöissä.  Tässä vaiheessa oli jo lumipyry alkanut.   Tänään syötiin pannulla paistettua kuhavilettä perunan ja kastikkeen kera. Selkiksellekin riitti kalasta pala. Jos saa kehua omia sörsseleitä, niin tästä sapuskasta tykkäsin kovasti ja tyhjeni se lautanen vanhuksellakin 😉

 Kotiin saapuessamme oli jo pimeää, lisäksi koko iltapäivän oli pyryttänyt lunta niin kovin, että en meinannut saada kotiporttia auki.

Autosta noustua ulos huomasin konepellillä sulaneen kohdan - sydämen muotoisen.
Niin, tänään oli kiva päivä . . . rankka, kun piti herätä aikaisin ja ravata edestakaisin, MUTTA meillä on vanhuksen kanssa aina mukavaa.  Ja toiseksi, miksi en häntä auttaisi - ei hänellä ole ketään muita auttamassa kuin mieheni ja minä.

reissupäivä

to 21.päivä

Päivällä vanhuksen kanssa terveyskeskuksessa,
alkuillasta Villähteessä vauvan ja viikarin luona kylässä

ja sieltä Lahden Kärkkäiselle ja käytiinpä vielä burger Kingissä maistelemassa ekat ateriat.
Täytyy myöntää, että eipä taideta mennä sinne toista kertaa . . .

pukin apulaisena

16 joulukuuta 2017

Tällaista puuhaa tänään - ihan vain pieniä juttuja läheisille.
Toivottavasti vielä ehtivät maailmalle, huomenna vien postiin ( meillä R-kiostille ).

Isäni muistolle

22.11.1926 - 13.12.1963

💔

voihan luistelurata

sunnuntai 10.12

toinen adventtisunnuntai

Iltapäivästä lähdinne koirien kanssa kävellen käymään appiukon luona varmistamaan, että hän muistaa / jaksaa syödä lounaansa.

Kävelymatkasta tulikin seikkailu,

kävelytie oli aivan jäässä - kuin luistelurata.
Meillä oli onneksi nastakengät, mutta koirilla oli vaikeaa, sillä lumireunus oli jäinen ja epätasainen.
Selkis ja Pando hallitsivat jäällä kävelyn yllättävän hyvin,
mutta Grace Koikkalaisella oli vaikeuksia pitkien honteloiden koipien vuoksi.

Onneksi pääsimme terveinä perille vanhuksen luokse.

Onneksi appiukolla oli hedelmiä ja suklaata,
että saimme nostatettua diabetikon verensokerin ajoissa, sillä ei hän olisi itse kyennyt keittää perunoita ym..
Yhdessä kasasimme aterian lautaselle ja hän pääsi syömää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kotimatkalla hiekoitustraktori heitti hiekat kävelytien keskiosaan,
mutta reunat oli edelleen jäässä.
Siispä samanlaiset sembalot kotiin päin tultaessa illan jo hämärtyessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - 

Iltasella ukkokulta paistoi meille ihanan näköisen ja makuisen sydänpannarin.
Kyllä tykkäsin kovasti.

Kiitos rakas!

Bileissä

Meillä oli kunnia päästä viettämään pienen pojan synttäreitä ja samalla tavattiin kauempana asuvia rakkaita sukulaisia - aivan ihana päivä.

tämän päivän sankari

lauantai
24. syyskuuta

Rakas poikani 23vuotta.

rakas poikani

maanantai
5. syyskuuta

On se vaan aina niin ihanaa, kun oma (pieni) poikani tulee katsomaan äitiään.

kokonaista yksi vuotta

lauantai
30. heinäkuuta

Meillä oli kunnia päästä juhlimaan pienen ihanan
Iines-tytön  1v. synttäreitä.

Päivänsankarin lisäksi vahvasti viihtyvyydestä huolehti myös hänen isoveli Eemeli.

Kiitokset heille molemmille,

sekä heidän äidille ja isälle + apujoukoille.

*   *   *

13. joulukuuta

Isän muistolle.

Pieni tyttö ikävöi vielä 52 vuoden jälkeenkin.

*   *   *

Suvun nuorin

Onnea ja rakkautta elämääsi Peetu.

*   *   *