Ekokampaamossa

Maaliskuun alussa kävin ensimmäisen kerran ekokampaajalla.
Kyseessähän oli hiusten värjääminen kasviväreillä. Enää ei vahvoja (myrkyllisiä)  ja terveyttä vaarantavia aineita mun kehoon.

Hinta ei ollut paha ja henkilökunta mukavaa ja ammattitaitoista.
Tuonne menen seuraavallakin kerralla.

Mun hiuksethan ovat luonnostaan sellaiset "maantieharmaat", mitättömän väriset.

Harmaita hiuksia ei vielä löytynyt, vaikka kuuskymppiä häämöttää jo lähellä 😄

Väriksi halusin kuparinruskea ja olen niin 100 % tyytyväinen tähän väriin.

Parissa päivässä vielä väri hieman vahvistui, mutta ei kuitenkaan punaiseksi.

Tykkään niin kovasti tuosta väristä ja mielikin piristyi huimasti.

Hiusten pesut ei ole kolmessa viikossa laimentaneet väriä, eli hyvin pysyy väri tasaisena.

*    *    *    *

Kirja minkä luin 📓

Käynti kirjastossa tuotti taas mielenkiintoisia kirjoja kassinpohjalle kotiin lainattavaksi. 

Tällä kertaa niitä taisi mukaan tulla 8, mä oon sellainen hamstraaja, kaikki pitäisi heti saada luettua   

Tämän viikonlopun kiinnostuksen kohteena on ollut  Timo Partosen kirja Voimaa valosta ja aiheena on " Viritä sisäinen kellosi". En sen enempää ala aiheesta kertomaan, jos jotakuta aihe kiinnostaa, voi käydä itse sen lainaamassa. Minusta kirja oli mielenkiintoinen selostus siitä miten auringonvalo vaikuttaa ihmisen elämään ja terveyteen.

PS. Yritin laittaa kirjasta kuvan, mutta puhelimen päivityksen jälkeen kuvien lataaminen tänne ei enää onnistu.

PS.PS !

Kuvan sain laitettua läppärillä, mutta jokin asetus puhelimessa jarruttaa nykyisin ( ennen onnistui) kuvien lataamisen blogiin. 

Auttakaa !

19, päivä kohti joulua

Lumisade jatkui lähes koko päivän.
tykkääs suunnattomasti lumesista maisemista,
olen talven lapsi.

Tänään kävin aivan yksin kääntymässä Kanavalla.
Toisinaan pienikin rauhallinen kävelytuokio yksin antaa suunnattomasti 

lisää voimia jaksamaan loppupäivän velvollisuudet.

Kanavalla oli lumista ja rauhallista,
vain muutama kävelijä ja hekin kanavan toisella puolella.
Sain todellakin olla rauhassa, vaikka mielelläni usei jäänkin toviksi juttelemaan vastaantulevien kanssa.Täällä on mukavia ihmisiä ja aina jotain jutuntynkää löytyy höpötettäväksi.

Kun appiukko oli ruokittu lähdettiin pikavisiitille kahden muksun luokse
ja vietiin Korvatunturin tonttujen paketteja ( tosin toistaiseksi vielä varastoon piiloon ).

Kauppareissu Lahden Karismassa oli "päätä huimaava" - väkeä oli hieman liikaa meikäläisen mielelle. Piti kuitenkin käydä ostamassa koirien raakalihaa, tai tarkennettuna Pandolle, sillä hänellä on erikoisruokavalio mitä ei tavallisista ruokakaupoista saa. Pitää olla vehnätön ja lihoista vain poro, peura, hirvi ja hevonen ei aiheuta allergisia oireita. Tulee kalliiksi kun normilihat ei sovi - mutta mitä ei rakkansa hyväksi tekisi. Olisihan niitä Hyperallergisia kuivapapanoita, mutta mieluiten tarjoan oikeata ruokaa ( lihaa sekä riisiä ja kasviksia ).
Ja tietenkin puruluita ei tälle koiralle löydykkään kuin hyvällä tuurilla eläintarvikekaupoista.
Tänään löysimme hevosen nahasta tehtyjä liuskoja mitä prinsessamme voi jyrsiä.
Olen siis tyytyväinen, nyt on Pandollekin jouluksi ja tämän vuoden loppuun ruokakuppiin sapuskaa.

Kiitos tästä päivästä.

16. päivä kohti joulua

3.s adventti,

pitkät yhtäjaksoiset unet pitkästä aikaa,
hidas aamiainen,

koiralenkki kirpeässä pakkasessa,

kylkiluut edelleen kipeät yskimisestä,

takka tulille - talon lämmitystä

ja päivän kohokohta

Olen niin kiitollinen

kun Sanna pyysi mut mukaan sinne.

Asikkalan kirkko on niin kaunis

ja etenkin tänäilta siellä huokui rauha.

Olin onnellinen istuessani siinä ystäväni vieressä,

kuuntelin kauniita lauluja, lauloinkin mukana - olin tunteella mukana.

Olin onnellinen siitä, että paikalla oli ihmisiä,

mutta mun ei tarvinnut puhua kellekään - vain olla ja tuntea.

*   *   *

8. päivä kohti joulua

Saimme taas lunta valaisemaan maailmaa.
Tosin se saattaa jo huomenna olla sulanut, sen verran märkää se on
- mutta tänään luonto oli puhtaan valkoinen.

Meillä oli iltapäivästä siskontytön kanssa kiva yhteinen tapahtuma.
Vääksyn joogasalingissa oli Yinjoogaa Emilia Kujalan ohjaamana.
Sen vuoksi minulla oli toiveena parantua ja  aika hyvin mä sen 2,5 tuntia jaksoinkin, mitä nyt välillä sain yskänpuuskia - mutta hyvää se teki jäykistyneille jäsenilleni.

Kyseessä oli siis sellaista hidasta venyttelyä.

Tämä tapahtuma kestää kaksi päivää ja huomenna mukaani tulee eräs ystäväni.

monimuotoinen kirjasto

Meidän Asikkalan kirjasto laajentaa reviiriään.

Pitäisiköhän käydä katsastamassa mistä tuossa on kysymys . . .

Olen tammikuun alusta käynyt Vääksyn joogasalongissa kerran viikossa ja yhden viikonloppu retriitin. Pääsiäisenä olisi 4.nä päivänä myös joogaa.

Silloin siellä on "vieraileva tähti", joka joogailun lisäksi luennoi joogan filosofiasta - se vasta olisi mielenkiintoista. Päivät olisi kyllä pitkät, mutta tarjolla olisi nyyttikesti-periaatteella kasvisruokaa.

Tapahtuman hinta tosin vielä arvelluttaa . . . 50€ päivä tai kaikki 4 päivää 160€

Eihän se muuten mietityttäisi, mutta kun tänään oon viemässa hurttavankkurin pajalle

- ei siis mennyt katsastuksessa läpi. Siihenkin menee "euro poikineen" ja tässä kuussa olen jo antanut rahaa rescue-koirien avustuksiin. 

Meikäläisen tuloilla ei olisi varaa ylimääräisiin  juttuihin, mutta nuo rescuejutut menee kyllä monen muun jutun edelle. Mielelläni avustan heitä, jotka auttavat konkreettisesti hädässä olevia koiria. Esimerkiksi Espanjassa oleva Podenco Friends se kotimaassa koirien vanhainkodit.

tänäänkin kohti mielenrauhaa

Aurinkotervehdys B

Mielettömän yksinkertaisen ihana idea laittaa lyhty tuollaiseen oksaan roikkumaan.
Iltahämärissä valo loisti kutsuvasti.

Näitä askelia seurasin seuraavien lyhtyjen luokse . . . 

ja rappuja kiiveten kohti valoon ja lämpöön,
sisälle Joogasalonkiin.

Omaa jogia etsimässä

Vääksyn Joogasalongissa

Lähteminen,

etenkin -19 asteen pakkasella kun auto on jäässä,
ikkunat on jäässä ja kun on unohtanut ajoissa laittaa auton lämpenemään,

- on hankalaa lähteä lämpimästä kodista liikenteeseen pimeään.

Mutta kun pääset kotiportista ulos, piristyy mieli ja tulee halu päästä sinne nopeasti.

Joogasalonki on Vanhassa Vääksyssä, juuri sopivassa vanhojen talojen miljöössä . Vaikka "iso tie" (Lahti-Jyväskylä) on ihan vieressä, ei pihalle päästessä edes huomaa autojen liikennettä - kuin ryhdikässaapuisi rauhan kehtoon. Talo on kaunis, varmaankin jo 100 vuotta vanha, korkea ja ryhdikäs, mutta niin kutsuva. Näin talvella lyhdyt rappusilla kutsuvat astumaan sisään.

Eteisessä tunnelmavalot ja pienet rauhoittavat koristeet luovat jo levollisen mielen.

Aulaan astuessa pönttöuunien pehmeä lämpö hyväilee kylmiä poskipäitä ja hymyilevä

Joogaohjaajamme Linda tervehtii korituolissa istuen.

Tuonne on joka kerta niin mukava mennä rauhoittumaan ja rentouttamaan väsynyttä minääni.

ja tietenkin hellästi venyttämään kireitä lihaksia.

Ja se autuaan levollinen mieli ja vartalo,

mikä kasaa itsensä hymyssä suin

ja suuntaa autonsa kotiin  karvakoirien

ja ukkokullan luokse.

Tunti vain itselle

- ja sillä jaksaa taas tulevan vaiherikkaan viikon eteenpäin.

Illan jo hämärtyessä

matkaan harrastukseni pariin.

Vääksy on iltaisin jotenkin salaperäisen näköinen.

Ostarilla (kauppojen ympärillä) liikkuu ihmisiä, mutta jo kanavan kulmilla on hiljaisempaa.

Nytkin vain pari koiranulkoiluttajaa oli kävelemässä ja pari autoa ajoi vastaan - ei ollut ruuhkaa kylätiellä 😃

Joku ilta täytyy mennä kävelemään kanavalle, luulisin, että sieltä saisi kiehtovia ja tunnelmallisia kuvia, tosin ensin odotan lämpimämpiä ilmoja . . . tänään meillä mittari näytti -19´ astetta.

Ihana oma aika -

tiistaina 9.1.2018

Tästä se taas alkaa viimevuonna aloitettu oman jogin etsiminen
Vääksyn  joogasalongissa - tässä linkki sivuille.

Tunti vain itselleni - Kiitos Linda 💜