Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanhuksen avustaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vanhuksen avustaminen. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. tammikuuta 2019

Aamupuuhat ja kyläilyä


Iltapäivälenkillä käytiin appiukon luona sapuskaa laittamassa ja kotiopäin kävellessä oli jo pimeys laskeutunut Vääksyyn.  Onneksi olin tajunnut ottaa koirille mukaan valopannat, niin näkyivät paremmin vaikka kävelyteitä pitkin kuljittiinkin.


Kuten kuvasta näkyy, on täällä Asikkalassa ihan kiitettävästi tuota lunta satanut.

*  *  *  *

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

12. päivä kohti joulua



Tämän päivän ohjelma näin aamulla pähkäiltynä.

Ensimmäisenä tietenkin on vietävä koirat ulkoilemaan,
tuskin jaksan vielä yksin lenkittää pidempään heitä - uskoisin, että koirapuistoon meno
helpottaa mua jaksamaan päivän muiden ohjelmien kanssa.

Seuraavaksi on käytävä ostamassa jokin pieni joulupaketti appiukolle
mukaan vietäväksi illan juhlaan.



Appiukkoni täytti loppusyksystä täydet 90v.
Onneksemme hän pääsi muuttamaan tänne Hämeeseen lähelle meitä,
ja näin ollen voimme avustaa häntä päivittäin.
Suunnitelmana siis on viedä hänet ensin parturille
ja sitten Asikkalan kunnan järjestämään vanhusten joulujuhlaan.

Lisäksi täytyy muistaa viedä joulukortit postiin,
vielä tämän päivän ne saa laittaa halvemmalla postimerkillä.

Ja juhlien jälkeen taas koirien ulkoilua ja ruokkimista,
toivottavasti itse muistan jossain vaiheessa syödä.


Katsotaan, jos saan jonkun kuvat päivän tapahtumista laitettua.
Kyllähän minä jokusen kuvan juhlista otin,
mutta tämä taitaa olla sellainen kuva josta ei tarvitse kysyä lupaa.


Ja avainhenkilö näissäkin juhlissa oli joulupukki.

Kyllä oli mukavat kemut ja seuralaiseni selkeästi nautti juhlista
- lauloi joululauluja sydämensä kyllyydestä.
Ja tarkoitushan oli saada hänelle hyvä mieli.


torstai 1. helmikuuta 2018

Helmikuun ekana



Päivän tapahtumat nopiasti

AAmusta jo kipakka pakkanen kun saavuin suvun vanhuksen luokse.

 Kurvasimme hänen kanssa Vääksyn Tk.n voinnin tarkasteluun
ja istahdimme myös kahvioon pullakahveille.
Iltapäivästä pariksi tunniksi kotiin
ja takaisin mvanhuksen luokse aterian tekoon.
Tällä kertaa mukaan otin Selkiksen ja hän matkasi etupenkillä koirien turvavöissä.  Tässä vaiheessa oli jo lumipyry alkanut.   Tänään syötiin pannulla paistettua kuhavilettä perunan ja kastikkeen kera. Selkiksellekin riitti kalasta pala. Jos saa kehua omia sörsseleitä, niin tästä sapuskasta tykkäsin kovasti ja tyhjeni se lautanen vanhuksellakin 😉

 Kotiin saapuessamme oli jo pimeää, lisäksi koko iltapäivän oli pyryttänyt lunta niin kovin, että en meinannut saada kotiporttia auki.
Autosta noustua ulos huomasin konepellillä sulaneen kohdan - sydämen muotoisen.
Niin, tänään oli kiva päivä . . . rankka, kun piti herätä aikaisin ja ravata edestakaisin, MUTTA meillä on vanhuksen kanssa aina mukavaa.  Ja toiseksi, miksi en häntä auttaisi - ei hänellä ole ketään muita auttamassa kuin mieheni ja minä.

torstai 4. tammikuuta 2018

hurhasti rahan menoa




Tänään on "muutama"  pilleri jaettu dosetteihin uuden lääkelistan mukaan.  Onneksi kahdet lääkkeet määrätty tauolle ja kaksi eri lääkettä poistettu käytöstä.
Toivottavasti vanhuksemme ei tarvitsisi uudestaan otta tiettyjä kipulääkkeitä "turhaan" - varmuuden vuoksi, jos alkaa kivistämään.  Noihinkin lääkkeisiin on mennyt aikamoinen setelinippu eläkerahoista, eläkkeestä mikä ei muutenkaa ole päätä huimaava.

Kalleista lääkkeistä ja pienistä eläkkeistä johtuen on sellaisiakin (kotona asuvia) vanhuksia jotka jättävät osan lääkkeistä  ottamatta jonain päivänä säästääkseen kuluissa.  Ja sitten on nämä kotona pärjäävät vanhukset jotka pissaongelmaisina pitävät märkiä tena - vaippoja koko päivän vaihtamatta, ettei vaippoja kulu liikaa.  Tämä sitten myöhemmässä vaiheessa todennäköisin  huonosta hygieniasta johtuen tulehduksia, munuaisvaivoja sekä jopa myrkytystila - mikä on jo vakava asia heikommille vanhuksille.

Siispä pitäkää huolta läheisistänne 💜


keskiviikko 3. tammikuuta 2018

ennen kukonpierua


keskiviikko 3.tammikuuta 2018
En saanut yöllä oikein kunnolla nukuttua, kun oli aamulla aikaisin kello herättämässä, ja pelkäsin etten herää siihen. No unenpöpperöisenä kevyt aamiainen ja vielä pimeän aikaan taas autoilemaan . Tosin jouduin kiertämään tontin etuosan kautta, ennenkuin pääsin autolle - oli meinaan yön aikana meidän piha muuttunut luistinradaksi.



Kävin heti aamutuimaan  suvun vanhuksen kanssa terkkarilla,
ja sen jälkeen vielä tein hänelle aamiaisen.

Kotiin tullessa ensimmäisenä käytin 25 kg sepeliä, että pääsin pihan poikki talolle.


Ja tietysti heti oli vuorossa lintujen ruokinta.
Sen jälkeen kahvit ja koirien pissatus ja heidän ruoka.

Mitenköhän saan tämän päivän tunnit riittämään kun on edessä vielä monen monta juttua tehtävänä . . 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - .
Parin tunnin  huilin jälkeen koirien kanssa koirapuistoon ja sieltä kaupan kautta takaisin vanhuksen luokse koiralauman kanssa tarjoamaan  hänelle ruokaa.

Illan suussa kävin vielä hakemassa Reko-lähiruokaryhmän tilaamani munat .... 90 kpl  😃



tiistai 2. tammikuuta 2018

pimeällä turvaton olo



tiistai 2.1.2018

Pimeällä en haluaisi ajaa autolla.


Tänäänkin lähdin valoisaan aikaan, mutta nopeasti se päivä mailleen hiipuu ja pimeys valtaa maat ja mannut.
Onneksi ei tarvinnut pitkälti ajaa kun kävin auttelemassa suvun vanhusta laittamalla ruokaa, tiskasin, siistin paikkoja, vein roskat, käytin postiasioilla (onneksi on iso auto mihin rollaattori mahtuu kokonaisena kyytiin).
Lisäksi tein jääkaappiin hänelle valmiiksi voileivät iltapalalle sekä aamuksi.
Muuten hän saa tarvittavat ainekset itse jääkaapista. Muutenkin pakollinen rollaattorin käyttö sisätiloissakin vaikeuttaa kotitöiden tekemistä. Sen vuoksi minä tai ukkokulta käydään päivittäin häntä auttamassa.
Ja yllättävän nopeasti se kolme-neljä tuntia siellä vierähtääkin.


torstai 21. joulukuuta 2017

reissupäivä

to 21.päivä

Päivällä vanhuksen kanssa terveyskeskuksessa,
alkuillasta Villähteessä vauvan ja viikarin luona kylässä
ja sieltä Lahden Kärkkäiselle ja käytiinpä vielä burger Kingissä maistelemassa ekat ateriat.
Täytyy myöntää, että eipä taideta mennä sinne toista kertaa . . .



sunnuntai 10. joulukuuta 2017

voihan luistelurata


sunnuntai 10.12
toinen adventtisunnuntai

Iltapäivästä lähdinne koirien kanssa kävellen käymään appiukon luona varmistamaan, että hän muistaa / jaksaa syödä lounaansa.

Kävelymatkasta tulikin seikkailu,


kävelytie oli aivan jäässä - kuin luistelurata.
Meillä oli onneksi nastakengät, mutta koirilla oli vaikeaa, sillä lumireunus oli jäinen ja epätasainen.
Selkis ja Pando hallitsivat jäällä kävelyn yllättävän hyvin,
mutta Grace Koikkalaisella oli vaikeuksia pitkien honteloiden koipien vuoksi.
Onneksi pääsimme terveinä perille vanhuksen luokse.
Onneksi appiukolla oli hedelmiä ja suklaata,
että saimme nostatettua diabetikon verensokerin ajoissa, sillä ei hän olisi itse kyennyt keittää perunoita ym..
Yhdessä kasasimme aterian lautaselle ja hän pääsi syömää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kotimatkalla hiekoitustraktori heitti hiekat kävelytien keskiosaan,
mutta reunat oli edelleen jäässä.
Siispä samanlaiset sembalot kotiin päin tultaessa illan jo hämärtyessä.
- - - - - - - - - - - - - - - - - 


Iltasella ukkokulta paistoi meille ihanan näköisen ja makuisen sydänpannarin.
Kyllä tykkäsin kovasti.
Kiitos rakas!




torstai 7. joulukuuta 2017

seiskapäivänä



Tänään suunniteltiin kotikuntoutustiimin kanssa
appiukon kuntoutuksen lukujärjestys.


Liikunnallinen treeni (kotona liikkumiselle) on lähiviikkojen avainsana
omatoimisen asumisen mahdollistumiseen.