6. päivä joulukuuta

Hyvää Itsenäisyyspäivää! 

Rauhaa ja terveyttä elämääsi! 

♥️♥️♥️

2. tammikuuta 2019

On lunta tulvillaan

Viimeöinen myrsky toi tullessaan kylmän viiman ja lunta ihan kiitettävästi.
Aamulla pääsi heti rämpimään nilkat lumessa lintujen ruokintapaikalle.

Iltapäivästä kävimme Lahdessa ostoksilla.  Pandolle taas hankittiin niitä hänelle sopivia ruokalihoja sekä pureskeluherkkuja sekä linnuille oma satsi ruokaa.

Yläkerran hämyssä pidin oman pienen joogasession. 
Toivoisin voivani hiljentyä  joka päivä tuokioksi  joogaamaan, joko aikaisin aamulla tai sitten illalla. Myös meditoimaan haluaisin oppia ja pienin "askelin"pyrinkin sitä harjoittamaan mahdollisuuksien mukaan päivittäin.

Toiveenani on löytää sisäinen rauha ja oppia jotain uutta tästä meidän universumistamme 💜

2. joulukuuta - pumpulissa tassuttelua

Luonto on taas häikäisevän kaunis,

kuin pilvissä leijailisi.

kasvihuoneessa ja valkolehdokki

Kasvihuone on talven jäljiltä onneksi vielä pystyttä.
Kattoikkuna tosin kevään myrskytuulissa irtosi pari kertaa ja on nyt fiksattu pysymään koko ajan kiinni. Kylmä ilma tulee siitä sisälle ja jouduin kylmänä kesäkuuna pitämään siellä hallaharsoja sekä polttamaan siellä kynttilöitä ettei taimet palellu.

Juhannuksen jälkeen löydettiin meidän lähimetsästä vuosia etsimämme  VALKOLEHDOKKI,

Ollaan niin happy löydöstämme.

Kukan tuoksu oli jo hiipunut, mutta ensi vuonna osaamme ajoissa etsiä kyseiset kukat,

sillä valkolehdokin tuoksu on niin huumaavan barfyyminen.

ensilumi

tiistai

25. lokakuuta

2016 - 25. lokakuuta ensilumi leijaili Villa Urpulaan.

Edelliset ensilumen sateet olivat:

2015 - 21.marraskuuta

2014 - 6. marraskuuta.

Elokuun kukat

Tuhottoman paljon taimia kuoli viimetalven oikukkaiden kelien vuoksi,
mutta onneksi nämä säilyi ja on nyt piristänyt elokuussa meidän pihapiiriä.

Ensilumi - tänä vuonna

*   *   *

maa valkoisena jälleen

Päästiin heti aamutuimaan lenkille kunnon lumi(loska)pyryssä .

*   *   *

Rakastan / keittiönäkymä

Rakastan niin tätä näkymää keittiön ikkunasta portille.

Rakastan lunta ja nyt sitä tänne Päijät-Hämeeseen on satanut.

Rakastan asua tässä talossa.

Rakastan jopa näitä kylmiä talon nurkkia ja tuulen huminoita seinissä.

Rakastan pihaa, pihasaunaa ja Vääksyn pientä kyläyhteisöä.

Täällä on niin kaunista, jopa piiskaava lumipyry ei saa mua lähtemään täältä pois.

Kiitos rakas mieheni, kun teit tästä mahdollista!

*   *   *

Sitä itseään

. . . . syksyä parhaimmillaan

*   *   *

perjantai

hiljainen, hitaasti heräävä aamu, mikä se sellainen on ?

Tietenkin on kivaa, kun mies tuli, mutta miks sillä on duraselparistot.

Just kun mä totuin hiljaisiin aamuihin.

ennen 

ja
jälkeen

* Ruoho leikattu

* portti maalattu

* aidan ulkopuoleinen oja leikattu viikatteella

(nämä oli duraselpupun hommat)

* minä hyökkäsin etupihan kukkapenkin  ja ruusupuskan kimppuun

* nuuskuttelin ensimmäistä puhjennutta juhannusruusua

* kuvailin valtavaa alppiruusumerta

* löysin kukkapenkista uuden kukkalajin - ai mitä lajia ? . . . ei hajuakaan .

* puuhastelin kasvihuoneessa
* laitoin verkon mansikantaimille

* taisin polttaa selkäni auringossa

* tein yksin kauppareissun 

hidastelin kirpparilla, söin nautiskellen jätskiä, enkä kiirehtinyt mihinkään.

*   *   *

olen pelännyt. . .

että rajut sateet pudottaa kaikkien omenapuiden kukat maahan.

Tämä pieni omppupuu taitaa olla sitkeää tekoa.

Nuppuja  on tullut vain lisää lähes myrskysateista huolimatta. Toivottavasti aurinko ja lukuisa määrä pörriäisiä löytäisi nämä suloiset kukat.

Harmi vain, etten tiedä mitä lajia tämä tai muutkaan puut ovat. Edellinen omistaja ei osannut kertoa niistä mitään, vaikka oli itse istuttanut 2 omppua ja kirsikkapuun.

No, makuhan se ratkaisee ( niin ja ilmeisesti kypsymisajankohta ).

Kertokaa te viisaat, mistä/ miten tunnistaisin nuo ihanaiset.

*   *   *

herkkä ja valkoinen

Lauantaina 8.3.2014

Hymy huulilla heti aamusta.

Tuskin uskalsin puhua ääneen, kun ensimmäinen krookuksen kukka aukesi keittiön lämmössä.

*   *   *