Lintulaudalla

Tanssahtelua lintulaudalla.

Pahimmat pakkasen on toistaiseksi väistyneet,
mutta nälkä on linnuilla edelleen.

10. päivä kohti joulua

Lintujen ruokkiminen on kivaa ja
lintulaudan vieraita on kiva katsella keittiön ikkunasta.
Nyt alkutalvesta normilintujen lisäksi on jo näkynyt pari närheä ja punatulkkua sekä fasaani.
Selkeästi eri linnut syö eri siemeniä
ja heittävät ne sapuskat ja kauran kuoret pois lintulaudalta mistä eivät tykkää.

Harmillista on vain se, että linnut myös sotkevat yllättävän paljon.

Tänään kun tultiin koirien kanssa kotiin,
oli tuo veijari kömpinyt lintulaudan (majamallisen) sisälle
ja söi lintujen siemeniä autuaan tietämättömänä siitä, että minä tarkkailin häntä.
Vasta kun  koirat haukahtivat, kurre kiipesi ylemmälle oksalle turvaan.

Nyt mä ymmärrän miksi lintulauta tyhjenee hyvin nopeasti.
Kurre taitaa olla meillä jokapäiväinen vieras.

ei meidän linnut

28.joulukuuta

Laitoin jouluksi linnuille omenoita roikkumaan meidän pihapuuhun,
mutta ei niitä kukaan ole huolinut.

Googlasin aiheesta täältä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/14/lintujen-ruokinta

Mistä sitten linnut tykkäävät?

* Tiaiset tykkäävät auringonkukan siemenistä, pähkinöistä ja rasvasta.
* Punatulkut, vihervarpuset, peipot ja tiklit pitävät auringonkukan siemenistä ja maapähkinöistä.
* Keltasirkut tykkäävät kaurasta,auringonkukan siemenistä ja hirssistä.
* Varpuset ja pikkuvarpuset pitävät auringonkukan siemenistä, maapähkinöistä, kaurasta, hirssistä ja rasvasta.
* Mustarastaat pitävät auringonkukan siemenistä, määpähkinöistä, rasvasta, hedelmistä ja marjoista.
* Puukiipijät ja erilaiset tikat pitävät erilaisista rasvoista, vatsinkin jos ne on kiinnitetty puun kylkeen.

Ikävä sydämessä

Blogi on ollut jonkin aikaa karanteenissa.

En ole jaksanut keskittyä kirjoittamiseen enkä kuviakaan ole laittanut, vaikka onneksi jonkin verran olen niitä räpsinyt.
Elämä on ollut jotenkin tuuliajolla,

päivät kuluneet liian mopeasti aamusta iltaa ja voimavarat ylimääräiseen olleet rajallisia.

Kaikkeen tähän vaikuttu rakkaan Amore-vanhuksen kuolema toukokuussa.
Hänen menettäminen tuntui todella raskaalta, suru oli suunnaton ja sydän huusi kivusta.

Ensimmäinen kuukausi oli raskainta, vaikka onhan meillä kaksi muuta koiraa.
Amoren kanssa ehdimme taivaltaa yhteistä matkaa lähes 14- vuotta.

Pitkä aika kasvaa yhteen ja oppia lukemaan toistemme ajatuksia.

Paljon on kesän aikana tapahtunut
ja lupaan käydä kirjoittamassa säännöllisemmin,
mutta tässä vielä kuva rakkaastamme hänen viimeisenä päivänä 

ennen kuin saatoimme hänet sateenkaarisillalle.

Kissanpäivät Asikkalassa

perjantaina 28. tammikuuta

Koulutuskeskus Salpauksessa oli mukavaa.

Kävin tutustumassa paikkoihin.

Ensimmäisenä tietenkin eläinhoitolaan ihastelemaan pieniä eläimiä.

Siellä oli esim,kaneja, hiiriä, marsuja, lintuja, käärmeitä, liskoja, kissoja, sammakoita ja kilpikonnia.

Navetassa oli maitobaari ja mullikoita.

Luonnonvara-opiskelijat möivät nokipannukahvia ja lettuja

- ne oli niin hyviä.

"Mummolassa" oli suuria kalajuttuja

Sieltä ostin suolasta kotiin vietäväksi kalapihvejä ja -pasteijoita sekä kylmäsavulohta.

Ja lopuksi Koo‐kuppila Kaislasta makeaa herkkua.

Aurinko paistoi ihanasti. oli kaunis päivä ja mukava päivä,

vain surullinen tapahtuma 3 vuoden takaa kaiversi mielessä.

menneisyys muistiboksiin

Menneisyys tallennettu levyltä ulkoiseen muistiboksiin.

Kuvia edesmenneestä Taija-koirastamme.

Ikävä on kova, vieläkin.

kurre kyläili

joulukuun ekana 

Kurre saapui pitkästä aikaa pihallemme. 

Oli mielenkiintoista seurailla sen hassuttelua lintujen ruokintapaikalla.

Tänään lintulaudalla ilokseni sain ihailla vielä kolmea punatulkkua - voi miten kauniita ja pulleita he olivat. Sulassa sovussa kaikki pienet siivekkäät mutusteli herkkuja, tosin harakat tulivat välillä kukkoilemaan ja yrittivät vallata ruokapaikan.

mitä ihmettä . . .

keskiviikko

23. marraskuuta

Nämä kaksi sorsaa, pariskunta

sai minut tänään hämmästymään aikalailla.

En tiennyt, että linnut harrastavat seksiä talvellakin,

niin tuossa kylmässä vedessä - tänään marraskuussa,

ihan meidän silmien edessä,

eivätkä edes pelänneet koiria.

Tekevätkö kaikki linnut niin, vai onko tämä pariskunta yliaktiivinen ?

rännimies

maanantai

21. marraskuuta

Pandon tuumailua:

Meidän piti tarkkaan vahtia kun joku vieras mies tuli tontille. Me katottiin ikkunoista ja haukuttiin kovin, mut ei se lähtenyt karkuu.

Se käveli pihalla, laittoi tavaroitaan kuistin pöydälle ja kiipesi  noita tikkaita pitkin ylös piiloon.

Sit se mies piti siellä katolla kovaa meteliä - eikä me nähty mitä se siellä teki.

Mami pyysi sen vieraan miehen sisälle välillä lämmittelemään kun ulkona satoi ja oli kylmää. Pöydällä oli jotain ihanalle tuoksuvia voileipiä ja teetä. Se mies söi niitä, mut voitteks te tajuta - se ei  tajunnut antaa meille maistiaisia.

Sit kun oltiin pihalla se mies piti auton ovia auki, eikä me saatu edes hypätä sen auton sisälle vaikka me oltais haluttu.

Mami kertoi, että se mies tulee vielä huomennakin.

Me joudutaan siis huomennakin vielä vahtihommiin, eikä voida nukkua päiväunia.

On se vaan niin rankkaa.

räntsade ja tiklit

sunnuntai

20. marraskuuta

Yöllinen vesisade oli aamuksi muuttunut räntäsateeksi.

Maa pysyi jokusen tunnin valkoisena ennenkuin suli pois.

Päivällä pääsin ihastelemaan muutaman tiklin saapumista lintulaudalle. Kunnon kuvaa en niistä saanut, kun kamera ei ollut lähettyvillä enkä halunnut poistua ikkunan äärestä. Puhelimella ei saanut zuumattua lähemmäksi. 

jäljet

maanantai

7. marraskuuta

pähkinävaras

keskiviikko
2. marraskuuta

 Nyt tiedetään mihin pähkinät häviää ...

Hurjat hehkutukset ja varoitukset etukäteen tälle päivälle tarkoitetusta lumipyrystä. 

Joo tulihan sitä,hiutaleita kylmän tuulen saattelemana 

- ehkä vielä ei kuitenkaan tarvitse hakea lumikolaa esille.

jäätynyt yllätys kukkapenkissä

tiistai
1. marraskuuta

Kun ensimmäinen ylläri sininen hyasintti oli ehtinyt kuihtua, 

löytyi tänä aamuna uusi ylläri kukkapenkista ihana pieni paleleva kukka.

Kyllä se talvi sieltä tulee, yöllä oli heitellyt hiemän lumihilettä lehdille.

Haravointihommia olen puuhastellut pari viimeistä päivää jäsenet kipeinä.  Nyt on lähes kaikki lehdet siivottu pihasta. Puuhastelun keskellä löysin yllättävän kuopan,  tarkistin kaikkien koirieni kintut - kenellä on multaa  tassuissa . . . Pando perkule !

Kauppareissun yhteydessä kävin kaffekylässä  ja sain apulaisia viinerinsyöntiin.

nirsot tirpat

sunnuntai

30. lokakuuta

Ensimmäisenä tipuset söivät pähkinät, sitten sylkivät kuorelliset auringonkukan siemenet yli laidan ja lopuksi napostelivat  kuorettomat auringonkukan siemenet.  

Nirsoja ovat nykyajan linnut.

tilhet sateessa

torstai

27. lokakuuta

Huonosti nukuttu yö mummokoiran ja yhden ripuloivan koiran vuoksi, sateinen aamu ja päivä, viimeisetkin lumet sulivat, tilhet ihmettelivät tyhjää pihlajapuuta, eläinlääkärissä käynti vei viimeisimmätkin voimat, surullinen mummokoiran voimien hiipumisen vuoksi, kohta on hyvästien aika - sydämeen sattuu ajatuskin siitä. Paljon ajatuksia, silti tyhjä olo.

supi kävi _askalla

maanantai

24. lokakuuta

Kävin tontilta hakemassa kuusenoksia ym. rekvisiittaa, talvikoristeluja varten.

Se on metsätonttia ja siellä rämpiessä astuin    p_askaan.
Mielessä syyttelin, jotakuta koiranomistajaa, joka tuo omalta pihaltaan koiransa jätökset meidän tontille ( kyse ei ole paikasta jossa nyt asumme) vaan rakentamaton tontti.  

Onneksi en mennyt räyhäämään viereisen talon omistajalle.

Mieheni kuitenkin rauhoitteli minua kuulleensa, että supikoiralla on tapana tehdä jätöksensä aina samaan paikkaan. Siispä meidän tontista on tullut eläinten huussi . . . . 

Ps. Telkkarista tuli tänään Kuokkavieraana Kataja Asikkalassa.

perjantaina paleltiin

perjantai

21. lokakuuta

Sinne menivät - joutsenet.

Tänään oli mielestäni syksyn kylmin päivä

- ei mikään ihme, jos yöllä sataisi jo lunta.

meidän arkea nykyisin

tiistai

18. lokakuuta

Vanhan koiran kipulääkkeet.

ARANEUS DIADEMATUS

torstai
29. syyskuuta

 *ARANEUS  DIADEMATUS *

Ristihämähäkki  on muuttanut meidän lehtikompostiin.

tirkistelijä ja sotilaspoika

maanantai
12. syyskuuta

Tällainen vieras tuli kurkistamaan ikkunasta.

Iltasella sotilaspoika Erik kävi keräämässä kolehtia sotaveteraaneille.
Poika uskaltautui tontille ja soitti ovikelloa, vaikka portissa luki   "koirat  aina vapaana".

Nuorissa on (toivottavasti) tulevaisuus.