14. päivä kohti joulua

Tänään on Korvatunturin tontut pyytäneet apua.

Neljälle ihanalle lapsukaiselle pitäisi paketoida joululahjoja.

Huomenna täytyy ostaa lahjapaperia, että saan homman tehtyä.

Kyllähän sen verran täytyy tonttukavereita auttaa.

13. päivä kohti joulua

ISÄ

13.12.1963 me jouduimme hyvästelemään sinut.

Äitini menetti miehensä,
minä, siskoni sekä kaksi veljeäni menettivät isän.
Minä olin nuorin, vain 2 vuotta ja 7 päivää vanha,

sisarukseni olivat 5v, 9v, ja vanhin veljeni 10 vuotta.

Äidille jäi neljä itkevää räkänokkaa elätettäväksi,
piti muuttaa pois isän työsuhdeasunnosta ja hankkia työpaikka,
että sai ruokittua nälkäiset suut.

Parhaansa hän teki,

ei meiltä mitään puuttunut - oli aina ruokaa ja puhtaat vaatteet.
Hankki jopa meille oman kodin - mutta kyllä sinua olisi tarvittu.

Olisin niin halunnut muista miltä tuntuu istua sinun sylissä,
tai laittaa kädet kaulasi ympäri tai
saada hyvänyön suukko poskelle.

Kaksi vuotta olit elämässäni, mutta en muista siitä mitään.
Kunpa edes unissa olisin saanut elää ne kaksi vuotta uudestaan.

Täytin viime viikolla 57 vuotta ja 55 vuotta olen ikävöinyt sinua.

Isä siellä jossain pilvenreunalla

minä rakastan sinua.

Matkaa isän haudalle on jonkinverran,
mutta me käytiin viemässä hänelle kynttilä ja tovin siinä hänelle juttelinkin.
Mieleni oli tietenkin surullinen, mutta samalla tunnen olevani lähempänä häntä
istuessani siinä (kylmällä) haudan reunakivellä.
Ikävä ei kuitenkaan vähene vuosien vierimisestä huolimatta.

12. päivä kohti joulua

Tämän päivän ohjelma näin aamulla pähkäiltynä.

Ensimmäisenä tietenkin on vietävä koirat ulkoilemaan,
tuskin jaksan vielä yksin lenkittää pidempään heitä - uskoisin, että koirapuistoon meno
helpottaa mua jaksamaan päivän muiden ohjelmien kanssa.

Seuraavaksi on käytävä ostamassa jokin pieni joulupaketti appiukolle
mukaan vietäväksi illan juhlaan.

Appiukkoni täytti loppusyksystä täydet 90v.

Onneksemme hän pääsi muuttamaan tänne Hämeeseen lähelle meitä,

ja näin ollen voimme avustaa häntä päivittäin.

Suunnitelmana siis on viedä hänet ensin parturille

ja sitten Asikkalan kunnan järjestämään vanhusten joulujuhlaan.

Lisäksi täytyy muistaa viedä joulukortit postiin,

vielä tämän päivän ne saa laittaa halvemmalla postimerkillä.

Ja juhlien jälkeen taas koirien ulkoilua ja ruokkimista,

toivottavasti itse muistan jossain vaiheessa syödä.

Katsotaan, jos saan jonkun kuvat päivän tapahtumista laitettua.

Kyllähän minä jokusen kuvan juhlista otin,
mutta tämä taitaa olla sellainen kuva josta ei tarvitse kysyä lupaa.

Ja avainhenkilö näissäkin juhlissa oli joulupukki.

Kyllä oli mukavat kemut ja seuralaiseni selkeästi nautti juhlista

- lauloi joululauluja sydämensä kyllyydestä.

Ja tarkoitushan oli saada hänelle hyvä mieli.

11. päivä kohti joulua

En tiedä mihin tämä päivä karkasi - aika vaan kului hurjan nopeasti.

Pitkästä aikaa sairastelun jälkeen ensimmäinen kävelylenkki koirien ja miehen kanssa.
Kyllä otti koville.

Kävelypolut oli jäiset ( onneksi oli nastakengät),
kylmä viima puhalsi kasvoihin, mutta sisältäpäin oli tuskan hiki
- voimat kyllä niin vähissä lähes kolmen viikon makoilun jäljiltä.

Yhtään valokuvaa en metsästä tajunnut ottaa,
enkä koko päivänä kuvannut muuta kuin meidän tyttöjen makoilua sohvalla.

10. päivä kohti joulua

Lintujen ruokkiminen on kivaa ja
lintulaudan vieraita on kiva katsella keittiön ikkunasta.
Nyt alkutalvesta normilintujen lisäksi on jo näkynyt pari närheä ja punatulkkua sekä fasaani.
Selkeästi eri linnut syö eri siemeniä
ja heittävät ne sapuskat ja kauran kuoret pois lintulaudalta mistä eivät tykkää.

Harmillista on vain se, että linnut myös sotkevat yllättävän paljon.

Tänään kun tultiin koirien kanssa kotiin,
oli tuo veijari kömpinyt lintulaudan (majamallisen) sisälle
ja söi lintujen siemeniä autuaan tietämättömänä siitä, että minä tarkkailin häntä.
Vasta kun  koirat haukahtivat, kurre kiipesi ylemmälle oksalle turvaan.

Nyt mä ymmärrän miksi lintulauta tyhjenee hyvin nopeasti.
Kurre taitaa olla meillä jokapäiväinen vieras.

9. päivä kohti joulua

Plussa asteilla mennään ja rippeet jäljellä eilisestä lumisateesta.

Hyvää 2. adventtia.

8. päivä kohti joulua

Saimme taas lunta valaisemaan maailmaa.
Tosin se saattaa jo huomenna olla sulanut, sen verran märkää se on
- mutta tänään luonto oli puhtaan valkoinen.

Meillä oli iltapäivästä siskontytön kanssa kiva yhteinen tapahtuma.
Vääksyn joogasalingissa oli Yinjoogaa Emilia Kujalan ohjaamana.
Sen vuoksi minulla oli toiveena parantua ja  aika hyvin mä sen 2,5 tuntia jaksoinkin, mitä nyt välillä sain yskänpuuskia - mutta hyvää se teki jäykistyneille jäsenilleni.

Kyseessä oli siis sellaista hidasta venyttelyä.

Tämä tapahtuma kestää kaksi päivää ja huomenna mukaani tulee eräs ystäväni.