3.päivä kohti joulua

Aamulla kello herätti jo aikaisin.

Teevesi kiehumaan, sytytin kynttilän ja laitoin villasukat jalkaan.
Se tapa taitaa olla minun pyhä kolminaisuus - tykkään aamuista jolloin saan hiljaisuudessa virittäytyä uuteen päivään.  Tosin parin viikon aikana aamun kohokohta on se, että juon jotain lämmintä ja saan ilman kulkemaan nenän ja suun kautta - tää räkätauti alkaa käydä hermoille.

Tasan 8.00 soitin terveysasemalle ja sain jo aamupäiväksi ajan ensin hoitajalle, joka otti verikokeella tulehdusarvot sekä mittasi kuumeen.
Sen jäkeen pääsin suoraan omalääkärille.
Meillä täällä Asikkalassa toimii kiitettävästi tuo terveydenhuolto verrattuna stadin toimintaan.

Lääkärillä on aina aikaa jutella potilaan kanssa, vaikka joutuvatkin pitämään aikatauluista kiinni ihan niinkuin muuallakin.
Ja apteekkikäyntihän siitä tuli sekä kahdeksan päivän vahva antibioottikuuri.

Näillä mennään nyt sitten tämä viikko ...

Illalla saimme vielä Villa Urpulaan kevyt lumisade.
Käytin pimut illan pimetessä pihapissalla ja nautin lyhyestä ulkoilutuokiosta.

Olen muutaman päivän pidättäytynyt koiralenkeistä, mies on ne hoitanut sillä todellakaan en olisi portilta pidemmälle jaksanut kävellä ilman pyörtymistä.

Tosi nopeasti kunto heikkenee tällaisen räkätaudin seurauksena.

No nyt on eka antibiootti otettu ja rukoillen toivon sen alkavan tehoamaan nopeasti,
sillä mun on pakko parantua viikonlopuksi ...

2. päivä kohti joulua

Linnut ovat ennen meidän heräämistä pitäneet ilmeisesti meditaatio- tai mindfulness-harjoituksen kun pihalla kivikokoelmani ympärillä oli paljon jälkiä.

Olen tykästynyt valkoisiin pallovaloihin, en vielä vain tiedä lopullista paikkaa niille.
Nyt ne saavat toistaiseksi loistaa sohvan yläpuolella ikkunankarmista roikkuen.

Olin ulkona vain sen ajan kun vein linnuille ruokaa.
Eilinen tuuli oli rauhoittunut ja oli pari astetta pakkasta. Lunta oli yön aikana hieman satanut, oven edessä olevalla pöydällä kanervan oksilla oli hienoinen lumihuntu.

Haluaisin niin jo parantua ... huomenna varaan uuden ajan lääkärille - tämä tauti vaatii ilmeisesti antibiootin. Mun on ihan pakko parantua ensiviikonlopuksi....

1. päivä kohti joulua

Ei lupauksia joulukalenterista.
Katsotaan miten aikani (ja voimavarani) riittää  kirjaamaan päivityksiä joulun saapumisesta Urpulaan tai yleensäkin kirjoittamaan elämästämme.

Sää täällä hämeessä tänään on ollut tuulinen ja pakkanenkin pysytellyt  -5 asteessa. Maassa on hieman lunta   voi siis sanoa, että maa on valkeana.
Minä tosin olen ulkoillut tänään vain kodin ja puuvajan väliä, sillä kova flunssa on jarrutellut vauhtiani (kaatanut sänkyyn) jo kahden viikon ajan. Mies on joutunut ottamaan vastuun koirien lenkkeilyistä.

Mutta tänään syttyi tämän joulun ensimmäinen valo Urpulaan. Toivottavasti myös minä onnistuisin oppimaan rauhoittumaan näiden tulevien joulun odotuspäivien myötä.

Hyvää joulun odotusaikaa teille, jotka vielä muistatte minut ja blogini ❤

Remppavaihe 2

Yläkertaan menevien rappujen purku. Jännittää mitä seinien välistä löytyy, onhan kyse alunalkujaan vuoden 1938 rakennettu talo . . . .

Lenkin jälkeen

Aurinkoisen ja pakkasesta kirpeän koira-kävelylenkin ja suihkun jälkeen "herkkä ja hienostunut"  teehetki 🔆

monimuotoinen kirjasto

Meidän Asikkalan kirjasto laajentaa reviiriään.

Pitäisiköhän käydä katsastamassa mistä tuossa on kysymys . . .

Olen tammikuun alusta käynyt Vääksyn joogasalongissa kerran viikossa ja yhden viikonloppu retriitin. Pääsiäisenä olisi 4.nä päivänä myös joogaa.

Silloin siellä on "vieraileva tähti", joka joogailun lisäksi luennoi joogan filosofiasta - se vasta olisi mielenkiintoista. Päivät olisi kyllä pitkät, mutta tarjolla olisi nyyttikesti-periaatteella kasvisruokaa.

Tapahtuman hinta tosin vielä arvelluttaa . . . 50€ päivä tai kaikki 4 päivää 160€

Eihän se muuten mietityttäisi, mutta kun tänään oon viemässa hurttavankkurin pajalle

- ei siis mennyt katsastuksessa läpi. Siihenkin menee "euro poikineen" ja tässä kuussa olen jo antanut rahaa rescue-koirien avustuksiin. 

Meikäläisen tuloilla ei olisi varaa ylimääräisiin  juttuihin, mutta nuo rescuejutut menee kyllä monen muun jutun edelle. Mielelläni avustan heitä, jotka auttavat konkreettisesti hädässä olevia koiria. Esimerkiksi Espanjassa oleva Podenco Friends se kotimaassa koirien vanhainkodit.

Helmikuun ekana

Päivän tapahtumat nopiasti

AAmusta jo kipakka pakkanen kun saavuin suvun vanhuksen luokse.

 Kurvasimme hänen kanssa Vääksyn Tk.n voinnin tarkasteluun
ja istahdimme myös kahvioon pullakahveille.

Iltapäivästä pariksi tunniksi kotiin
ja takaisin mvanhuksen luokse aterian tekoon.
Tällä kertaa mukaan otin Selkiksen ja hän matkasi etupenkillä koirien turvavöissä.  Tässä vaiheessa oli jo lumipyry alkanut.   Tänään syötiin pannulla paistettua kuhavilettä perunan ja kastikkeen kera. Selkiksellekin riitti kalasta pala. Jos saa kehua omia sörsseleitä, niin tästä sapuskasta tykkäsin kovasti ja tyhjeni se lautanen vanhuksellakin 😉

 Kotiin saapuessamme oli jo pimeää, lisäksi koko iltapäivän oli pyryttänyt lunta niin kovin, että en meinannut saada kotiporttia auki.

Autosta noustua ulos huomasin konepellillä sulaneen kohdan - sydämen muotoisen.
Niin, tänään oli kiva päivä . . . rankka, kun piti herätä aikaisin ja ravata edestakaisin, MUTTA meillä on vanhuksen kanssa aina mukavaa.  Ja toiseksi, miksi en häntä auttaisi - ei hänellä ole ketään muita auttamassa kuin mieheni ja minä.