voihan luistelurata

sunnuntai 10.12

toinen adventtisunnuntai

Iltapäivästä lähdinne koirien kanssa kävellen käymään appiukon luona varmistamaan, että hän muistaa / jaksaa syödä lounaansa.

Kävelymatkasta tulikin seikkailu,

kävelytie oli aivan jäässä - kuin luistelurata.
Meillä oli onneksi nastakengät, mutta koirilla oli vaikeaa, sillä lumireunus oli jäinen ja epätasainen.
Selkis ja Pando hallitsivat jäällä kävelyn yllättävän hyvin,
mutta Grace Koikkalaisella oli vaikeuksia pitkien honteloiden koipien vuoksi.

Onneksi pääsimme terveinä perille vanhuksen luokse.

Onneksi appiukolla oli hedelmiä ja suklaata,
että saimme nostatettua diabetikon verensokerin ajoissa, sillä ei hän olisi itse kyennyt keittää perunoita ym..
Yhdessä kasasimme aterian lautaselle ja hän pääsi syömää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kotimatkalla hiekoitustraktori heitti hiekat kävelytien keskiosaan,
mutta reunat oli edelleen jäässä.
Siispä samanlaiset sembalot kotiin päin tultaessa illan jo hämärtyessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - 

Iltasella ukkokulta paistoi meille ihanan näköisen ja makuisen sydänpannarin.
Kyllä tykkäsin kovasti.

Kiitos rakas!