Vasten auringonlaskua

Metsässä on vaan niin kaunista.

Ja etenkin tänään maailma näytti erityisen kauniilta.

männikön ranta tänään

lauantai

12 marraskuuta

En kyllä ikinä . . .

Pilkkijä oli vielä potkukelkalla tuolla jäällä 

- minua ei tuonne saisi vaikka maksettais.

Sysmän Ohrasaari

Kuukauden alussa käytiin ajelulla.

Koiratkin pystyi ottamaan mukaan , kun helteet on ohi.

Kävelylenkki tosin jäi lyhyeksi tihkusateesta johtuen.

*   *   *

ja taas ihmeteltiin

*   *   *

Vääksynjoki

Onneksi kohta luonto saa värinsä.

*   *   *

maakuntamatkailua

*   *   *

Aurinkovuori

olikin sumuinen vuori

*   *   *

Apuvoimia Helsingistä

Kanttarellin-noutaja sekä kuorsaavat lintukoirat.

*   *   *

Sitä itseään

. . . . syksyä parhaimmillaan

*   *   *

Pitkä, pitkä pääsiäinen

Meidän viikonloppu maalla alkoi torstaina.

Ilma oli mitä mahtavin, eikä ruuhka tavoittanut meitä - kun lähdettiin ajoissa.

Tällainen mökkivahti tuli meitä talon sisällä vastaan. Toivottavasti ei ole mikään lahottaja-tuhooja.

Saa nähdä tuleeko sisälle takaisin, kun kannoin ökkiäisen pihalle.

 Pitkäperjantaina  

aurinko herätti raikkaaseen aamuun.

Rauhallisen aamiaisen jälkeen lähdimme lenkille metsään. Polvi tosin alkoi aika nopeasti kiukuttelemaan, mutta vauhtia hidastaen ja hammasta purren teimme lenkkimme. Pienestä kivusta huolimatta sielu ja sydän nautti luonnosta

Amore sai ravata omaan tahtii, nuuskia ja kaivella - joo, jotain  p....kin maiskutteli - perkele!

Tulee niin hyvä olo, kun näkee, että koira nauttii.

Sitruunaperhoset ja pari suruvaippaa piristivät reissuamme.

*   *   *