5 viikkoa leikkauksesta

Onneksi ollaan loppusuoralla.

Avokipsi mahdollistaa nykyään käydä suihkussa ilman kipsiä penkillä istuen.

Ihana tunne kun voin "tuulettaa" ja rasvata jalka, lisäksia haava näyttää siistiltä, eikä ole kosketusarka.

Kävelyä olen harjoitellut tietenkin kipsin kera kevyesti astuen kainaosauvoja edelleen käyttäen.

Pienestäkin kävelytreenistä jalka turpoo ja jomottaa loppuillan, onhan se ymmärrettävää tässä vaiheessa.  Kipsi otetaan pois 2.11, sen jälkeen nilkkatuki 6 kk.

Vielä ei onnistu koirien ulkoiluttaminen, enkä jaksa edes kaupassa käydä.

*   *   *

Lasaretissa

Puutarhahommat on loppu tältä syksyltä

- töitä olis ollut vielä paljon 

mutta . . . 

pääsin viime perjantaina 18.9 peruutuspaikalle 

Päijät-Hämeen keskussairaalaan leikkaukseen.

Nilkasta oli nivelsiteet napsahtaneet poikki
- ei mikään ihme, että kaatuilin välillä nenälleni.

Juuri tänän nilkan muljahtelusta viime syksynä kaaduin ja katkaisin ranteeni. 

Onneksi nilkka vihdoinkin korjataan.

Nyt on siis jalka kipsissä ja kävelen ( loikin ja pompin ) ainakin seuraavat 6 viikkoa kainalosauvoilla.

*   *   *

Reenattu on . . .

Kipu vähentynyt minimiin, turvotus pienentynyt

ja pyykkipoika aukeaa.

Kipsi ja tikit poistetaan torstaina täällä Vääksyssä, ei tarvitse sen takia lähteä stadiin.

*   *   *

Kolmas kerta toden sanoo . . .

- toivottavasti kolmas kipsaus parantaa käteni.

Eilen ranteen luut kiinnitettiin (Töölön sairaalassa) t-kirjaimen muotoisella titaanilevyllä ja 8:lla ruuvilla. Toimenpide suoritettiin koko käden puudutuksella, 1,5 h leikkaussalissa, josta 1h kului operointiin.

Pari tuntia olin leikkauksen jälkeen tarkkailussa ennen kuin päästivät lähtemään saattajan matkaan.

Henkilökunta oli kyllä todella ammattitaitoista ja motivoitunutta - aivan ihania, pitivät meitä potilaita kuin kukkaa kämmenellä.

Ilta kului pienessä lääkepöhnässä. Ällöttävintä oli kun käsi oli tunnoton - painava lihamöykky (roikkui olkapäästä) heilui kantositeessä. Oksetti koskettaa tunnottomia sormia. Tunto alkoi palaamaan pikkuhiljaa vasta puolenyön jälkeen - samoin kuin helvetilliset kivut, mitkä ei meinannut rauhoittua vaikka aloitin kipulääkityksen hyvissä ajoin ennen sitä. 

Koira (Amore) oli haistellut leikattua kättäni heti kotiin tullessa, mutta sen jälkeen ei tullut lähelleni ollenkaan. Käydessäni yöksi "nukkumaan",sohvalle tuli Amore kuitenkin makaamaan jalkopäähän ja pysyi siinä koko yön - uskollinen ystävä.

Aamuyön aikana heräsin vain pari kertaa ja kerran otin särkylääkkeen.

Päivän aikana olen säännöllisesti ottanut kipulääkettä ja kipu on pysynyt siedettävänä.
Haava oli illan/yön aikana vuotanut hieman, mut päivän aikana ei enää onneksi.

Illansuussa tultiin tänne Vääksyyn. 

Jos vointini pysyy ennallaan / paranee, jään ensi viikoksi tänne. Kipsin ja tikkien poisto on vasta 25.9,eli n. kahden viikon kuluttua.

Nyt nautitaan täällä Urpulassa ja huomenna lauantaina tukee bestis kyläilemaan, jospa hän auttaisi omppumehun tekemisessä.

*   *   *

Ikävä takaisin maalle

Neljä päivää stadissa,( ranteen röntgenissä) -  huh! huh!
Ehti jo tulla ikävä tänne Urpulaan.

Koska käsi on vielä kipsissä ja kivuias (täällä siitä lisää), en kykene puuhastelemaan oikeastaan mitään.

Se kyllä harmittaa suunnattomasti, mutta vain täällä mulla on mieli levollinen.

Nyt on nautittava viikonlopusta, sillä maanantaiksi on mentävä taas stadiin  röntgeniin. 

*   *   *

Hengissä ollaan

Kesä meni humahtaen - ihana kesä, ihana Vääksy, ihana uusi koti.

Rakastan niin tätä paikkaa.

Nettitauko teki hyvä.
Päivät ja illat pihalla - väsyneenä mutta onnellisena joka ilta sain painaa pääni tyynyyn ja nähdä mukavia unia seuraavasta päivästä.

Syksy saapui ja puutarhassa jatkuisi puuhastelu, mutta kuinka ollakkaan kävelylenkillä nilkka petti yllättäin ja lensin rähmälleni - oikean käteni päälle.

Värttinäluu napsahti poikki ja sain painolastiksi kipsin ja  ainakin 5 viikkoa sitä on pidettävä.

Tämä tapahtui sunnuntaina ja kivut on vielä tosi kovat.

Ensi sunnuntaina on mentävä stadiin uudestaan kuvauttamaan ranne, toivottavasti on luut oikeassa asennossa.

Näin siis meillä,
vadelmantaimet joutuvat nyt odottamaan istuttamista hieman pidempään...