vanhan kansan lokakuu

lauantai
1.lokakuuta

Vanhan kansan luontotietoutta

* Jos lokakuussa akkunat on jäässä, niin tammikuussa vettä sataa.

* Minä päivänä metsä kuurassa lokakuussa, sinä päivänä toukokuussa lehti vihoittaa.

* Jos pihlajassa on lokakuussa paljon marjoja, tulee sateinen syksy ja vähäluminen talvi
- pihlaja ei kanna kahta taakkaa yhtäaikaa, marjoja ja lunta.

Jaakon päivä

maanantai

25.heinäkuuta

Vanhaa uskomusta Jaakon  päivästä 

Kun käki kukkuu jälkeen Jaakon päivän (25.7)

tulee huono vuosi.

- näin ennustettiin  Juvassa -

Lisäksi Jaakon päivänä sää pantiin tarkoin merkille, sillä

" mitä Jaakkona, sitä Laurina (10.8)."

Jaakko heittää kylmänkiven.

Jaakosta alkaa syyskesä,

yöt pitenevät ja tummuvat.
Jaakon päivä lopettaa naisten viikon.

Suomessa samaa päivä on entisaikaan sanottu myös Ukkosen päiväksi, joka liittyi Ukko ylijumalaan.

Jaakon kylmä kivi   (Wikipedia) Kiven heittämisen taustalla on   Pyhän Jaakobin pyhiinvaellukseen liittyvä symbolinen merkitys: 

   - kivi on syntitaakka, joka heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi.

Jaakon kylmän kiven heittämisen uskottiin aiheuttavan vesien viilentymisen.
Uimakausi alkoi olla lopuillaan, ilmat viilenivät ja syyskesä alkoi.
Uskomus Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt  Juliaanisen kalenterin  aikana, josta luovuttiin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1753. 
Luonnon kannalta nykyisessä kalenterissa Jaakon päivää vastaa Salmenpäivä 5. elokuuta, ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavat Suomen  ympäristökeskuksen tilastojen mukaan keskimäärin kylmetä. 

Ukkosen päivä

Ennen vanhaan Jaakon päivä pyhitettiin vähän samaan tapaan kuin juhannus.
Tämä lienee pakanallista perua, sillä päivä pyhitettiin Ukolle eli muinaisuskoisten ukkosen jumalalle.
Ukkosen päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä, äänekkäät työt oli siirrettävä seuraaviin päiviin, koska kova ääni saisi ukkosen äkeänä paikalle, minkä uskottiin pilaavan sadon. Ukkosen päivän aikoihin saatettiin aloittaa sadonkorjuu, mutta itse ukkosen päivänä ei saanut työskennellä.

*   *   *

mätäkuu

lauantai
23. heinäkuuta

Tänään alkaa mätäkuu ,
ja kestää kuukauden, 23. elokuuta saakka.

Vanha kansa uskoi, että "mätäkuussa tehdyt työt tuottavat
kuivaa ja tuhoavaan jälkeä".

Monivuotisia kasveja silloin ei kannattanut  istuttaa, eikä avioliittoja solmia.

Sen sijaan rikkaruohojen hävittäminen ja kalan kuivaaminen oli mätäkuulle sopivaa toimintaa.

Mätäkuussa seurattiin putoaako puista jo lehtiä,
Jos näin tapahtui,
 odotettavissa oli suuri suojasää maaliskuussa.

- - - - - - - - - - - - - -

No, joka tapauksessa  lämpimän ja kostean loppukesän aikana bakteerit lisääntyvät , haavat tulehtuvat herkemmin ja taudit leviävät tavallista nopeammin.
Ruokakin pilaantuu herkemmin.


*   *   *

varma sadepäivä

Margareetan päivää - 20.7 -
pidettiin aikoinaan varmana

sadepäivänä.

Silloin myös tarkkailtiin papusadon onnistumista.

Jos papumaa oli  "marjametsän väärti", sadosta tulisi onnistunut.

*   *   *

varmasti sataa koko viikon

maanatai 18. heinäkuuta

Naisten viikko

Heinäkuun 18. ja 24. päivän välillä on almanakassa vain naisten nimipäiviä.
Viikolla on yhteensä 34 naisen nimeä.

Naistenviikko alkoi muotoutua keskiajalla, kun samalla vietettiin kahden pyhimyksen,
Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäivää.

Myöhemmin samalle viikolle tuli myös muita naisten nimipäiviä.
1600-luvulla Saara ja myöhemmi Marketta.

Olga tuli 1860 Apollinaarin tilalle ja
vuonna 1929 Fredrikin tilalle Riika ja Rieti,
jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka. 

Myöhemmin samalle viikolle tuli myös muita naisten nimipäiviä:
1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketta. Olga tuli 1868 Apollinaarin tilalle
ja vuonna 1929 Fredrikin tilalle tuli Riika ja Rieti,
jotka Riikka syrjäytti vuonna 1950. 

Aikoinaan naistenviikolla säätä seurattii erityisen tarkkaan,  sillä se ajoittuu heinäntekoaikaan.
Vanha kansa väitti, että naistenviikko ei mene ilman sadetta, sillä naiset ovat kovia itkemään.
Sateisuutta kuvattiin monilla sananparsilla.
Kustaa Viikunan mukaan syy sateeseen laitettiin kunkin nimipäivän viettäjän tiliin. Syntyi kaikenlaisia sananlaskuja, esimerkiksi
"Magnaleena itköö mielellään"    tai  "Reeta pissii pirahuttaa". 

Syynä käsitykseen vaistenviikon sateisuudelle taitaa olla se, että heinäkuun loppupuolisko on tyypillisesti sateista aikaa.  

Ilmtieteen laitoksen tilastojen mukaan täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10 vuodessa.

ja saman verran on naistenviikkoja milloin sataa 6-7 päivänä.  

Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa 3-4 päivänä

Muistakaahan pitää sateenvarjoa mukana . . . 

*   *   *

Helmikuun jäähelmet

Helmikuun nimi juontanee juurensa luonnonilmiöstä, jossa pakkanen saapuu suojasään perässä niin nopeasti, että vesipisarat jäätyvät jo muodostuessaan.
Silloin puut kimaltelevat metsässä jäähelmien peitossa.

Riitan päivän (1.2) kauniista säästä ennustettiin poutaista vuotta, 

mutta sateinen Riitta tiesi viikon mittaista sadejaksoa.

( Suomen kansan kalenteri  -Otava- )

Jeeeee! meillä oli ainakin aurinkoinen päivä tänään.

*   *   *

Loppiainen

Joulu päättyy loppiaiseen, on aika kerätä jouluhärpäkkeet laatikkoon
ja viedä varaston perimmäiseen nurkkaan.

Loppiaisena ( 6. tammikuuta ) kirkossa muistellaan loppiaisena itämaan tietäjiä,
ja sen jälkeen alkaa pyhätön aika ja kovan työn kausi.
Vanha kansa puhui selkäviikoista tai härkäviikoista.

- oli siis tehtävä raskasta työtä ja härkiä oli ilmeisesti käytetty vetojuhtina.

Vanhan kansa uskomuksia Ristijärvellä

Loppiaista vasten pitäisi olla selkeä ilma,
niin tulisi paljon marjoja.

Tarkoittaakohan tuo yötä ennen loppiaista vai loppiaisen jälkeistä yötä ...
Kuka ymmärtää ?

Meillä Päijät-Hämeessä on ainakin ollut pakkasten vuoksi jo useampi selkeä yö,

syksyllä siis näkee pitikö tuo uskomus paikkaansa.

*   *   *