maanantai
25.heinäkuuta
Vanhaa uskomusta Jaakon päivästä
Kun käki kukkuu jälkeen Jaakon päivän (25.7)
tulee huono vuosi.
- näin ennustettiin Juvassa -
Lisäksi Jaakon päivänä sää pantiin tarkoin merkille, sillä
" mitä Jaakkona, sitä Laurina (10.8)."
Jaakko heittää kylmänkiven.
Jaakosta alkaa syyskesä,
Jaakosta alkaa syyskesä,
yöt pitenevät ja tummuvat.
Jaakon päivä lopettaa naisten viikon.
Suomessa samaa päivä on entisaikaan sanottu myös Ukkosen päiväksi, joka liittyi Ukko ylijumalaan.
Jaakon päivä lopettaa naisten viikon.
Suomessa samaa päivä on entisaikaan sanottu myös Ukkosen päiväksi, joka liittyi Ukko ylijumalaan.
Jaakon kylmä kivi (Wikipedia) Kiven heittämisen taustalla on Pyhän Jaakobin pyhiinvaellukseen liittyvä symbolinen merkitys:
- kivi on syntitaakka, joka heitetään pois synneistä vapautumisen merkiksi.
Jaakon kylmän kiven heittämisen uskottiin aiheuttavan vesien viilentymisen.
Uimakausi alkoi olla lopuillaan, ilmat viilenivät ja syyskesä alkoi.
Uskomus Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt Juliaanisen kalenterin aikana, josta luovuttiin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1753.
Luonnon kannalta nykyisessä kalenterissa Jaakon päivää vastaa Salmenpäivä 5. elokuuta, ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavat Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan keskimäärin kylmetä.
Uimakausi alkoi olla lopuillaan, ilmat viilenivät ja syyskesä alkoi.
Uskomus Jaakosta ja kylmästä kivestä on syntynyt Juliaanisen kalenterin aikana, josta luovuttiin Ruotsissa ja Suomessa vuonna 1753.
Luonnon kannalta nykyisessä kalenterissa Jaakon päivää vastaa Salmenpäivä 5. elokuuta, ja juuri siihen aikaan järvivedet alkavat Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan keskimäärin kylmetä.
Ukkosen päivä
Ennen vanhaan Jaakon päivä pyhitettiin vähän samaan tapaan kuin juhannus.
Tämä lienee pakanallista perua, sillä päivä pyhitettiin Ukolle eli muinaisuskoisten ukkosen jumalalle.
Ukkosen päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä, äänekkäät työt oli siirrettävä seuraaviin päiviin, koska kova ääni saisi ukkosen äkeänä paikalle, minkä uskottiin pilaavan sadon. Ukkosen päivän aikoihin saatettiin aloittaa sadonkorjuu, mutta itse ukkosen päivänä ei saanut työskennellä.
Tämä lienee pakanallista perua, sillä päivä pyhitettiin Ukolle eli muinaisuskoisten ukkosen jumalalle.
Ukkosen päivänä ei saanut kolistella eikä muutenkaan metelöidä, äänekkäät työt oli siirrettävä seuraaviin päiviin, koska kova ääni saisi ukkosen äkeänä paikalle, minkä uskottiin pilaavan sadon. Ukkosen päivän aikoihin saatettiin aloittaa sadonkorjuu, mutta itse ukkosen päivänä ei saanut työskennellä.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti