jäätyneiden ruusujen pelastus

torstai

3. marraskuuta

Aamulla ennen aamiaista kävin ruokkimassa linnut ja huomasin hytisevät ruusut pihalta. Sitkeästi nuo ruusut pysyivät pystyssä,  Leikkasin auenneet kukat talteen, harmillista ettei keltaisen ruusun viisi nuppua ehtineet aueta ja tuskinpa sisätiloissa aulkeaisikaan.

Aamuhämärissä fiilistelin kynttilän valossa, ei ollut kiire mihinkään - koirat vielä tuhisivat sängyssä.

Päivälenkillä olimme Selkiksen ja Pandon kanssa,  Amore ei halunnut/jaksanut tulla mukaan.  Ilma oli raaka ja tuulinen, kukaan ei ilmeisesti tänään ollut vielä käynyt meidän lähirannassa, sillä kävelyreitti oli koskematon - ei kenenkään jalanjälkiä näkyvissä. Vain kivet loisti lumen alta ja silmiini osui tämä pieni kivisydän. 

Toivottavasti joku muukin näkee sen ja tulee yhtä onnelliseksi kuin minä tulin sen nähdessäni. 

Ennen kauppareissua kävin vielä leikkauttamassa hiukset. 

Nyt vielä pitäis löytää hiusväri, että tulis hieman pirtsakkaampi olo.

tuomen tuho

perjantai
2. syyskuuta

Menin ja katkasin tuomen, ja kaveri innokkaana auttoi.

Hiki hatussa sahattiin oksat poikki ja sitten hyvällä mielellä saunottiin.

Mitähän isäntä sanoo - ei ole vielä nähnyt.

lyhyt-tukkainen ja kuulokone

maanantai
1. elokuuta

Taas on Urpulan emäntä lyhyt-tukkainen,

eikä ole vielä harmaita hiuksia.

Koiralenkillä mun on hankala vastata puhelimeen, kun on monta hihnaa käsissä.

Johdolliset nappikuulokkeet ei oikein pelitä, kun on ihan kuuro-olo,

kun "napit" oli kävellessä korvissa.

Ostin paikallisesta Tekniset-liikkeestä tuollaisen vempaimen hintaan 39 egeä

ja on muuten hyvin istuva ja helppokäyttöinen laite,

*   *   *

Parturissa

Olin vain neljä päivää pois ja ehtivät jo parturoida pellon.

PS.

Tänään sunnuntaina taas takas stadiin, kun huomenna on uusi ranteen röntgen.

Pitäkää peukkuja pystyssä, että ranne olisi vihdoinkin luutumassa  oikein . . .

*   *   *