Täällä Urpulassa on kaikki hyvin
Vääksyssä on hyvä asua - seesteistä ja puhdasta.
Täällä on ihania naapureita ja tuntemattomatkin hymyilevät ja tervehtivät.
Tietenkin mä kaipaan päivittäin poikaani, joka jäi asumaan stadiin,
sekä miestäni, joka ei ole vielä voinut tänne muuttaa.
Kaipaan myös rakkaita ystäviäni.
Onneksi he jaksavat jutustella puhelimessa ja kuunnella mun höpötyksiä
sekä piristää meitä vierailuillaan.
Rakastan tuota kuvassa olevaa pihasaunaa,
Wautsi, miten hyväilevät loylyt sieltä saa!
Keittiön ikkunasta näen pihamme portille ja ruokaa napostelevat pikkulinnut,
levollinen näkymä - ei paremmin aamu voi alkaa.
Harmillista, että pihahommat jäi syksyllä kesken kun satutin ranteeni.
Suunnitelmia oli paljon, mutta haravointikin jäi kesken.
No, touhuta voi sitten myöhemmin, mä oon oppinut olemaan armollinen itselleni.
Sitä paitsi nyt riittää vilskettä kun on tuo uusin perheenjäsen, Selkis-koiramme.
Täällä me tyttöset siis nautimme lumesta ja takkatulen loimusta.
Halaus teille kaikille.
* * *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti